Historiaa

Otteita: Eurajoen Sosialidemokraatit ry. 1895- 1995 100- vuotishistoriikki ”Omalla talolla”

Historiikki sisältää toimittaja Eero Oksasen 90- vuotisjuhlaan kirjoittaman historiikin, jota Jouko Veijonaho on myöhemmin täydentänyt.

” Samalla onnittelen satavuotiaista yhdistystä, toivon ihmisten tulevaisuudessakin tutkivan yhdistyksen taivalta. Toivottavasti tulevassa toiminnassa otetaan oppia aikaisemmista onnistumisista ja epäonnistumisista sekä sovelletaan niitä tietoja uuden suunnittelussa.

Menneisyydessä on nähty paljon vaivaa yhdistyksen toiminnan pyörittämiseen. Kun kuvittelee ne olosuhteet ja tiedot millä alkuaikoinakin on toimittu, ei voi muuta kun nostaa hattua näille ”puurtajille”

Tulevaisuudessakin menestytään vain tekemällä yhdessä työtä, työtä ja taas työtä.”

Jouko Veijonaho, Lapijoella 21. 6. 1995

Eurajoen Sosialidemokraatit ry:n syntyhetkeä ei pystytä kiistatta toteen näyttämään. Satakunnan sos.dem. piiritoimiston kirjojen mukaan yhdistys olisi perustettu vuonna 1905. Joidenkin pöytäkirjamerkintöjen mukaan yhdistyksen 20-vuotisjuhat pidettiin vuonna 1926. Eräs kirjallinen tieto kertoo taas työväenyhdistyksen olemassaolosta jo 1902.

Esille tulleiden muistitietojen mukaan Eurajoen ylisessä päässä toimiva työväenyhdistys olisi perustettu jo vuonna 1895. Eurajoen Sosialidemokraatit ry. 100- vuotishistoriikki on kirjoitettu vuosilta 1895- 1995. Tämän on laatinut Jouko Veijonaho sisältäen toimittaja Eero Oksasen yhdistyksen 90- vuotisjuhlaan kirjoittaman historiikin.

Eurajoen yliseen päähän oli perustettu  työväenyhdistys Irjanteen Työväenyhdistyksen nimisenä. 1970- luvulla yhdistyksen nimi muuttui Eurajoen Sosialidemokraatit ry., jolloin myös Eurajoen Ylisenpään, Eurajoen Kirkonkylän (v.1975) ja Irjanteen sos.dem.Ty (v.1979) yhdistykset yhdistettiin.

Eurajoella työväen järjestötoiminta on alkanut jo työväenliikkeen ns. wrightiläisellä kaudella. Kirjallista tietoa löytyy jo vuodelta 1902, samoin Eurajoen työväenyhdistyksen eli Taipaleen Työväenyhdistyksen, jonka perustamisvuodeksi on merkitty v. 1902.

Irjanteen Työväenyhdistys on mainittu perustettavaksi erään tiedon vuonna 1905. Toinen tieto kertoo, että tämä yhdistys olisi liittynyt Porin Työväenyhdistyksen haaraosastoksi vuonna 1906.

Vuojoen kartanon omistajien- viimeksi Björkheimin- suvun kahlitsevia otteita, saamme kiittää siitä, että Eurajoella oli työväenliikkeelle varsin otollinen maaperä.

Kartanon yli sata torpparia toteuttivat kartanonherran taksvärkkivaateet. Lisäksi torpparit perheineen sidottiin vuokrakontrahteilla kartanonomistajien vallanalaisuuteen myös yksityiselämässä. Vuonna 1918 torppareita mainittiin olevan 205, Irjanne, Kaukomäki, Huhta, Mullila, Sydänmaa ja Kainu.

Oma talo nousee

Oman työväentalon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, koska vuonna kuntakokous päätti, ettei nuoriso saa kokoontua enää silloilla. Kaukomäeltä saatiin talolle tontti maanviljelijä Juholan avustuksella. Monien mutkien kautta tontti liitettiin Oskar Nummisen maihin, jolta yhdistys lunasti tontin 100 markalla. Tämän kauppakirjan yhdistys hyväksyi 12.7.1931. Työväentaloa rakennettiin talkoilla vuonna 1906. Taloa on laajennettu ennen kansalaissotaa kahdesti. Ohjelmatoiminta on ollut vilkasta ja ohjelmallisia iltamia ja juhlia järjestettiin runsaasti. Työväentalo oli tukikohtana paikkakunnan työväestölle suurten tapahtumien aikana. Vuonna 1918 se oli punakaartin majoitustilana.

Vuonna 1926 juhlittiin yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa peräti kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä oli iltamat, jossa esitettiin puheen lisäksi kolminäytöksinen näytelmä. Seuraavana päivänä oli pääjuhla, jossa esitettiin jälleen näytelmä. Illalla oli iltamat, jossa  esitettiin kolmaskin näytelmä. Näytelmätoiminta oli siis varsin vilkasta.

Nuoriso-osasto toimi 60- luvulla vilkkaasti. Otettiin kantaa mm. nuorten työttömyystilanteeseen. Nuoret järjestivät näytelmiä, kisällilaulukilpailuja sekä keräyksiä Espanjan sisällissodan orpolasten tukemiseksi. Rahaa on kerätty kautta aikojen arpajaisilla tai keräyksillä.

1950- 60- luvulla oli kokoustoimintaa vähänlaisesti. Yhdistyksen taloudellista tilaa kohennettiin järjestämällä iltamia, näytelmäesityksillä ja 50- luvusta alkaen tansseilla.

60- luvulla järjestettiin markan tansseja, joissa soitettiin levyjä. Tanssit olivat hyvin suosittuja. Saadut pääsymaksurahat käytettiin rapistuvan talon kohentamiseen.

Yhdistys nousi uuteen kukoistukseensa 70- luvulla. Eri kylien yhdistykset alkoivat tehdä yhteistyötä keskenään. Vuonna 1976 syntyi Eurajoen Sosialidemokraatit kun Eurajoen Ylisenpään yhdistykseen liittyivät Kirkonkylän yhdistyksen jäsenet. Seurauksena oli uusi nimi. Vuonna 1979 Irjanteen Sosialidemokraattien jäsenet liittyivät Eurajoen Sosialidemokraatteihin. Yhdistyksen toimialueena oli Lapijoki, Hankkila, Linnamaa, Kirkonkylä, Irjanne, Sydänmaa, Karra, Lutta, Huhta, Maade, Kaukomäki ja Köykkä.

Uusitun Kaukomäen Työväentalon vihkiäisiä vietettiin syyskuussa 1980. Taloa oli rakennettu ja ylläpidetty pääosin talkootyöllä. Museoviraston ohjeiden mukaan oli uudistettu ikkunat, talon ulkovuoraus, maalaus, sisällä suoritettiin seinien levytys, laitettiin wc:t, hankittiin vesikalusteet ja viemärilaitteet ja sali laajennettiin purkamalla näyttämö.

Avustuksia saatiin museovirastolta ja opetusministeriöltä. Lisäksi saatiin huomattavia avustuksia paikallisilta liikelaitoksilta, veljesjärjestöiltä ja yksityishenkilöiltä. Silloinen pääministeri, myöhemmin Tasavallan presidentti Mauno Koivisto, entisenä eurajokelaisena kansakoulunopettajana, muisti lahjoituksellaan entisen työpaikkakuntansa työväentalon kunnostustalkoita. Talkoolaisia oli runsaasti, omia yhdistyksen jäseniä ja mm. Panelian Työväenyhdistyksen kirvesmiesporukka. Silloiselle yhdistyksen puheenjohtajalle Väinö Mäkiselle Kaukomäen Työväentalon remontti oli sydämen asia.

Vuonna 1980 tapahtui Eurajoen kunnallisessa elämässä sen historian yksi ehkä merkittävimmistä poliittisista tapahtumista. Porvariryhmät eivät päässeet enää keskenään sopimukseen puheenjohtajapaikoista. Kokoomuksen ja keskustan neuvottelut päättyivät tuloksettomina, jonka seurauksena kokoomuksen ja sosialidemokraattien keskinäisen neuvottelut alkoivat. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Raimo Viinamäki. Näinä aikoina sosialidemokraatit voivat laskea ansioikseen vanhusten palvelutalon rakentamisen, koulujen liikuntatilat, sataman ja telakan vuokraoikeiden hankkimisen Metsähallitukselta, nuorisotalon saamisen Lapijoelle ja Lahdenperän virkistysalueen.

Vuonna alkoi 1983 alkoi myös Nuorten Kotkien toiminta. Silloin toimi paljon myös erilaisia opintokerhoja. Vuonna 1988 käytiin kuntakoulua, jossa valmennettiin yhdistyksen kunnallisvaaliehdokkaat hyvin lopputuloksin. Valtuustopaikkoja saatiin lisättyä.

 Perinteitä on noudatettu tähänkin päivään asti. Joka vappu yhdistyksen edustajat käyvät laskemassa kukkalaitteen punaisten haudalle, lippuvartion kunnioittaessa tilaisuutta. Lahdenperän kesätapahtuma on edelleenkin suosittu tapahtuma, johon ollaan osallistuttu ahkerasti.

Lyhennelmä 100- vuotishistoriikista

Seija Johansson, 9.4.2022