Huomio nuoriin

Eurajoella on taas kerran paikallinen elintarvikeliike joutunut rajoittamaan alaikäisten asiointia tiloissaan, syynä nuorten häiriökäyttäytyminen. Olen asunut Eurajoella 25 vuotta ja nuorten aiheuttamat häiriöt paikallisissa ravitsemus- ja päivittäistavaraliikkeissä ovat nousseet keskustelun kohteeksi viimeisen 10 - 15 vuoden ajan. Tyypillistä on, että asiaa paheksutaan ja voivotellaan, syytetään vanhempia ja vaaditaan kovempaa kuria. Tai sitten ehdotetaan nuorten laittamista ajamaan mopolla ympyrää jonnekin taajaman ulkopuolelle, pois aikuisten silmistä.

Tokihan kodeilla on kasvatusvastuu, sitä ei voi väheksyä. Onko meillä Eurajoella sitten huonompia kasvattajia kuin muualla keskimäärin? Sitä en usko. Teini-ikään kuuluu rajojen koettelu. Vanhempien kuuluu asettaa rajoja ja reagoida nuoren virheisiin, mutta ei aikuisuutta ryminällä lähestyvää ihmistä voi kotiinkaan pysyvästi sulkea, vaikka someryhmien ikäihmisten kommenteista voisi tällaistakin joskus päätellä.

Lapsen kasvaessa ja muuttuessa teiniksi, myös muiden kuin vanhempien rooli nuoren aikuisuuteen saattelemisessa kasvaa. Nuorille tulisi olla tarjolla aikuisen tukea ja läsnäoloa, erilaisia harrastemahdollisuuksia ja yhteisöjä, joihin asettua sekä paikkoja, joissa olla muiden nuorten kanssa. Walkers-kahvilat ovat nuorten suuressa suosiossa ja niiden vetäjät tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä. Kaikkea vastuuta ei kuitenkaan voi sysätä vapaaehtoistyölle.

Muuttaessani Eurajoelle vuonna 2000 olin jo perhettä perustava nuori aikuinen, joten nuorisolle tarjottavat aktiviteetit eivät varsinaisesti koskeneet minua. Ne eivät kuitenkaan jääneet huomaamatta. Eurajoella oli vuosituhannen alkuvuosina nuorille mm. bändikerhoja, olipa yksi nuorten perustama kulttuuriyhdistyskin, Karkki & Parelma. Itse vedin aikoinaan luontokerhoja ja perinnetaitokerhoja. Nyt on vain urheilua. Se ei kaikkia kiinnosta ja nekin, joita se kiinnostaa, varmasti kaipaisivat vapaa-aikaansa muutakin.

Eurajoen palloiluhalliin budjetoitiin aikanaan 7 miljoonaa euroa. Ei siinä mitään, varmasti palvelee monia. Samalla hinnalla saisi nuorisotyötä noin 175 täyttä henkilötyövuotta: vetäjiä kerhoille ja harrastepiireille, nuorisotyöntekijöitä. Kunnollisen nuorisotilan, jossa on aikuinen läsnä joka ilta ja hyvät puitteet viettää aikaa kavereiden kanssa, pelailla, vaikka rassata mopoja. Voisi saada vaikka kuvataidekoulun, näytelmäkerhon tai luontokoulun / -kerhoja. Jos nuorilla on oikeasti riittävästi kiinnostavaa tekemistä ja paikkoja, joissa tehdä, he eivät hengaile liiketiloissa häiritsemässä yrittäjiä. Sopivia tiloja kunnalla on ollut, mutta ne on ollut tapana myydä pilkkahintaan pois.

Nakkilalainen tuttavani kertoi, että 90-luvulla muualle opiskelemaan lähteneet nuoret palasivat Nakkilaan viikonloppuisin ja monet palasivat syntymäkuntaansa asumaan aikuisina. Syynä tähän oli se, että kunta tarjosi nuorille tiloja ja virikkeitä omaehtoiseen harrastetoimintaan. Nykyään nuoret eivät ehkä ole yhtä itseohjautuvia kuin tuolloin – ohjataanko ja kannustetaanko heitä siihen? Paljon riippuu meistä aikuisista. Miten tekisimme Eurajoesta nuorille ja yhdessä nuorten kanssa kasvupaikan, johon he aikanaan haluavat palata ja tuoda omat lapsensa kasvamaan?

Ilona Hankonen kuntavaaliehdokas, SDP