Outi Veijonaho: Sosiaalialan ammatilaiset voivat hyvinvointialueella huonosti

Talentian jäsenkyselyn mukaan 59 prosenttia sosiaalialan työntekijöistä kokee työhyvinvointinsa heikenyneen hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen. Talentian jäsenet ovat korkeakoulutettuja sosiaalialan ammattilaisia, eli esimerkiksi sosionomeja tai sosiaalityöntekijöitä. He työskentelevät hyvinvointiealueella kaikenikäisten asiakkaiden kanssa muun muassa lapsiperhepalveluissa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa, aikuissosiaalityössä, työllisyydenhoidossa, mielentervys- ja päihdetyössä sekä vanhuspalveluissa.

Tutkimustulos ei yllättänyt minua. Epäselvyys ja epätietoisuus ovat jatkuvasti sosiaalialan työssä läsnä, asiakkaiden ohjaus on haastavaa, kun tietoa muuttuneista palveluista ei ole ja työntekijöiden tärkeänä pitämät asiat eivät ole päätöspinossa kovinkaan pinnassa.

Satakunnan alueella tehtiin tietoinen valinta edellisen soteuudistuksen mennessä pieleen ja päätettiin, ettei yhteisen sotealueen eteen tehdä valmistelutöitä ennen, kuin laki siihen velvoittaa. Näin jälkeen päin ajateltuna päätös oli väärä. Päätös johti siihen, että Satakunnan hyvinvointialue tulee monessa asiassa takamatkalla muihin alueisiin nähden ja työtekijät ovat epätietoisia siitä, mitä tapahtuu. Toimintaohjeita ollaan vasta laatimassa ja perusasiat ovat jäsentymättä.

Työntekijät joutuvat käyttämään työaikaansa epäolennaisiin asioihin. Hyvinvointia lisäisi hyvin pienet, työnantajalle ilmaisetkin asiat, jotka vaatisivat vain paikallista sopimista. Tällaisia on muun muassa kohdennettu tiedotus ja työajan joustot.

Sosiaalialalla on erityisesti avopalveluissa työtehtäviä, jotka toimivat laadukkaasti, kun työajat joustavat tilanteen mukaan. Näin pystytään vastaamaan esimerkiksi työssä käyvien asiakkaiden tarpeisiin. Toisin kuin vastaanottotyössä, sosiaalipalveluissa ennakointi on todella haastavaa. Perhetyöntekijä ei voi lähteä kotikäynniltä tietyllä kellonlyömällä, jos ohjaustilanne on juuri pahasti kesken. Kotipalvelun työntekijä ei voi jättää lasta yksin kotiin, jos vanhempi ei ole tullut asiointikäynniltään kun työaika päättyy. Satakunnan hyvinvointialueellakin mahdollisuus päivittäiseen työajan joustoon on, mutta jousto pitää korjata pikimmiten, sillä yli- tai alitunteja ei saa tulla. Työnntekijä joustaa, mutta työnantaja ei. Tämä aiheuttaa tarpeetonta kuormaa ja painetta.

Jos työntekijöiltä kysyttäisiin, mitkä asiat kuormittavat heitä kaikkein eniten, saataisiin käsiin toimia, joiden toteuttaminen lisäisi työssä jaksamista ja mahdollistaisi myös yhteiskehittämisen ja yhteishengen luomisen. Jos perusasiat olisivat kunnossa, riittäisi työntekijöillä kärsivällisyyttä muiden asioiden edessä. Nyt niin ei ole, näin kertoo Talentian tutkimus. Ja käytäntö osoittaa, että tulos vastaa todellisuutta.